Käsillä tekemisen vuosi 2013

 Pahoittelen jo valmiiksi pitkään kestänyttä hiljaisuutta blogini parissa. Aluksi en ehtinyt kirjoittaa blogiani kiireisen talven ja kevään takia ja pian huomasinkin tauon venyneen melkein vuoden mittaiseksi. Vuoden aikana on ehtinyt tapahtua vaikka mitä ja olen ehtinyt tehdäkkin vaikka mitä käsilläni.  Tässä pientä tiivistystä vuoden tapahtumista ja tekeleistä.

Talvella 2013 Opintoni veivät suurimman osan ajastani. Käsityötieteen opintojen lisäksi teknologia kasvatuksen  eli teknisen työn opettajan opinnot myös tekivät päivistäni pitkiä. Onneksi opin joka kerta pajalla niin paljon, että siellä oleminen ja käsillä tekeminen oli todella tyydyttävää sekä mielelle, että keholle. Lopputyönä minulla valmistui puinen "matka-arkku", joka toimii tällä hetkellä lankalaatikkona ja  kahvipöytänä kotonani. Vaikka muoto oli yksinkertainen, pulmia ja ongelmia löytyi työtä tehdessä. Loppujen lopuksi olen kuitenkin todella tyytyväinen ensimmäiseen puu- ja metallityöhöni. Arkusta voi muodostua vaikka salaisuuksen arkku tai  kapiokirstu.  Koska ensimmäinen vuosi teknologia kasvatuksen parissa meni mahtavasti, jatkoin opintoja ja kevääseen 2014 mennessä minun pitäisi valmistua ja pätevöityä teknisen työn opettajaksi. Toivotaan parasta. Keväällä opin myös kutomaan kangaspuilla perus palttina sidosta sekä pöytäpuilla haastavampia toimikkaita ja pomssia. Kudonnasta innostuneena kudoin myös kesälomalla poikaystäväni äidin kangaspuilla kolme mattoa kotiimme. Innostuin jopa niin palon, että valitsin sidokseksi haastavamman täyskuvikkaan sidoksen. Onneksi olin lomalla ja pystyin solmimaan ja niisimään loimen ajan kanssa rauhassa.

alkuperäinen malli;
Meksikolaismatto by Brita Reissner

 
Ensimäisen maton aikana opettelin lukemaan kudonta ohjetta ja seuraavat kaksi mattoa sainkin nopeasti kudottua ja niissä muokkasinkin ohjetta jo oman mieleni mukaan.  Lointa on vielä jäljellä joten tulevana joululomana ajattelin kutoa vielä yhden maton. Innostuin kutomisesta niin paljon, että ostin itselleni jopa omat kangaspuut, vaikka minulla on poikaystäväni kautta mahdollisuus lainata hänen äitinsä kangaspuita.  Tilaisuus tarjoitui kun olin kiertelemässä Savonlinnan kirpputoreja työasioiden merkeissä, satuin näkemään A-kirppiksen ulkovarastossa vanhat käsin tehdyt kangaspuut ja kysyin huvikseen paljonko puut maksavat. Hinta oli niin halpa ( huiketat 20€), että minun oli pakko ostaa puut itselleni, vaikkakin minulla ei ole nyt tilaa edes pystyttää niitä.  Onneksi tiedän niille jo ensi kesäksi pystytys paikan  perheeni kesämökiltä ;)  ja ehkäpä joskus hamassa tulevaisuudessa, minulla olisi paikka kotonani mihin voisin saada omat kangaspuuni.

Mattojen lisäksi olen tehnyt vaikka mitä muita projekteja kesän aikana. Sarvipääni valmistu kesäkuun alussa ja olikin esillä TEE ITE-Kajahtaneet kudelmat  SM-kisoissa Lasipalatsin aukiolla kesäkuun alussa. Siitä alkoi muodostua kajahtaneiden oma maskotti ja on matkustanut melkein kaikissa kokoontumisajoissa ympäri Uuttamaata. Lisää aiheesta myöhemmin ja Facebook sivuilla  https://www.facebook.com/teeite.  Kesän aikana myös vanhat keittiön tuolit saivat ristipistot pintaansa ja selkänojassa komeilee pehmusteena ryijy. Tällä hetkellä on  yksi nojatuoli purettu osiin ja odottaa uutta verhoilua pintaansa sekä puuosien maalausta ja korjausta. Ehkäpä jo ennen joulua saisin sen valmiiksi. Ehkäpä?

Kesäauto kuumetta..

Olen jo lapsesta asti haaveillut ja ihaillut autoista. Jo silloin osasin arvostaa  vanhojen autojen päälle.. Isä oli opettanut hyvin. :D . Olisin mieluimmin halunnut Kauko-ohjattavan auton syntymäpäivä lahjaksi kuin perinteisen barbin. Isän työ jo silloin.

Näihin aikoihin vuodesta  kaduille alkaa ilmestyä  kauniita kesäautoja monilta eri vuosikymmeniltä.  Varsinkin 20-70-luvun autot ovat mieleeni ja huokausten kohteena.. Tiedän, että haitari on suuri, mutta minkäs sille voi, kun ne ovat vain niin kauniita.  Kauniimpia ainakin kun tämän päivänän autot. Ja aina näin  kevään tullessa  minulle  iskee kesäauto kuume.

 Yksi näistä unelma-autoistani,Thunderbird..

Kuva otettu Universal studiolla, Orlandossa

 Arvostan ja nostan hattua niille jotka osaavat pitää huolta ja kunnostavat näitä kaunokaisia ja  viitsivät jopa ajella niillä myös muiden iloksi ja ihailuksi.  Haaveilu omasta kesäautosta käy joka vuosi pahemmaksi ja pahemmaksi. Varsinkin pari kesää sitten, kuume vain nousi ja sille ei näy laskua, kun isäni osti  uuden kesä/remontti auton, joka alkaa olla kohta ajo kunnossa. En haaveile pelkästä omistamisesta ja ajelemisesta, vaikka sekin ihanaa olisi, tahtoisin myös oppia itsekkin kunnostamaan ja laittamaan autoja. Ulkokuoresta moottorin kautta sisustukseen asti. Oma auto olisikin tästä syystä todella hyvää harjoitusta..  

Olen hakenut yliopistossa sivuaineeksi teknisentyön opintoja käsitöiden rinnalle. Niistä taidoista olisikin todella hyötyä oman auton kunnossapidossa.  Toivottavasti minut valitaan hakijoiden joukosta ja pääsen pajalle ahertamaan ensi syksystä lähtien.

Nämä Floridan reissulla nähdyt autot eivät kyllä yhtään helpota tätä autokuumetta.

Largo. Mummo oli tullut  torille myymään hedelmiä.

Key west
Vain vaaleassa pellavapuvussa, sikaria polttava herras mies puuttui kuvasta.

Key west.  Auto on kuin osa katua, osa maisemaa. Tyyliä kerrakseen.

Key west.

Jos hyvin käy minulla olisi mahdollisuus ehkä toteuttaa tämä pitkäaikainen haaveeni. 

Katsotaan kuinka tänä keväänä käykään.

Kirppis fiiliksiä

Reissuillani olen aina yrittänyt käydä paikallisilla kirpputoreilla ja käytetyn tavaran liikkeissä. Niistä löytyy  todellakin mitä parhaimmat löydöt.

 Tässä pari kuvaa  Floridan kierrokseni varrelta.

 Vasemmalla ylhäällä oli laatikollinen vanhoja  vyönsolkia jotka olivat vanhassa sikarilaatikossa. Sikarilaatikoita myyntiin aika monissa pöydissä ja niillä oli aika kovatkin hinnat kuntoonsa ja ikäänsä nähden.. Jotkut jopa näyttivät uusilta vaikka niitä myytiin vanhoina.

Suklaapeltiboxi oli yksi monista vanhoista pelti laatikoista jota näin.

<---  yhden varaston takana oli nyrkkeilijä patsas.. Ihan pölyinen ja piilossa. Välillä löytää niin hianoja aarteita ja sitten muistaakin et ei voi kuljettaa niitä kotiinsa vaikka haluaisikin.. Jäävät odottamaan toista innokasta löytäjää

Työkaluboxi oli tosi kaunis ja sen sisältä löytyikin vanhoa limupulloja

 

Roskiksen yllä oli lappu, jossa luki keräilijän kori. :D

Erikoisin ostokseni  lomalta oli kiipeilyvaljaat. Todella hyvä kuntoiset ja taisivat olla uudet (tarranauhat olivat tosi puhtaat). Tarkistutan valjaat vielä omalta kiipeily ohjaaltani, että ovat oikean ja turvalliset. Mutta jos olivatkin huti ostos, niin ei harmita kun olivat todella edulliset. Vaatteiden lisäksi löysin koruja ja peltitauluja.  Löysin myös kaksi vintage hattua, toinen oli pitsinen - ja toinen musta villakankainen pillerihattu.  Ja hintakin oli todella edullinen. Sain tingittyä yhteishinnan 8 dollariin. Mikä kauppa.

Loma oli niin hyvä, että laukku meni juuri ja juuri kiinni ja painoi juuri alle sallitun rajan.  Aina on liian pieni laukku mukana.  
 Aitoja ja vanhoja hawajipaitoja löytyi monestakin paikkaa ja niiden suosio vaan säilyy..  Olivat aika  kalliita, siihen nähden kuinka paljon niitä on tarjolla..   

Kirpputorilla Floridassa

 Lähdin pääsiäislomaksi Floridaan, Largoon. Tutuillani on siellä asunto, jossa saimme asua heidän kanssaan ihanat 16 päivää.. Suuret kiitokset heille siis. Olo oli kun olisi asunut viiden tähden hotellissa. Oma allas ja kaikkee.  Lomalla teimme pikku automatkoja Maijamiin,Key westiin, Orlandoon ja Tampaan ja matkalla näimme monia pikku kaupunkeja ja erilaista luontoa.

 Vaikka Yhdysvallat tunnetaakin kuluttamisesta ja merkkituotteista, sieltä löytyi myös suuria kirpputoreja, Flee marketteja, joista kuultuaan olin heti menossa käymään. Marketit olivat auki keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Lähellämme oli kaksi  joissa kävimme parikin kertaa loman aikana. Wagon wheel flea market, (7801 Park Blvd , Pinellas Park, FL 33781) sekä  Clearwaterissa, jonka osoitetta en tietenkään muista. Mutta jos reissaatte siellä päin niin suosittelen lämpimästi.
Linkistä pääsee näkemään kaikki Amerikan kirpputorit ja voi etsiä sieltä omaa lomapaikkaa lähellä olevat. http://americanfleas.com/florida. Itse käytimme samaa etsiessään paikkoja ja niiden osotteita.
  Marketista voi ostaa kirpputoritavaran lisäksi tuoreita hedelmiä,  kasveja ja taimia , uusia edullisia vaatteita, käsitöitä, laukkuja, kenkiä, levyjä, leluja, aurinkolaseja  ja monenlaista  rihkamaa. Niistä löytyy myös huonekaluja ja kirjakauppoja. Kaikki "liikkeet" ovat pieniä ja yksityisyrittäjien pitämiä. Mutta myös perinteisiä kirpputori myyjiä sieltä löytyy. Niitä pitää vain jaksaa etsiä, mutta vaivannäkö palkitaan. Yhdysvalloista  löytyy myös Trift storeja jotka vastaavat suomen Fidaa ja UFF:ää. Kaupat ovat monesti kirkon perustamia ja kaikki tuotteet ovat lahjoitettuja. Hinnat ovat halpoja ja tuotteet hyväkuntoisia. Yhdyssvalloissa ihmiset jättävät huonekalut pihalle ajotien varteen tiettyinä päivinä viikossa, jolloin trift-liikkeiden autot tai roska-autot vievät huonekalut pois. Eli kierrätys toimii tälläkin tavoin.

 Largosta löysin myös pari vintage kauppaa. Yhden myyjän kanssa juteltuani ymmärsin, että pienemmistä kaupungeista harvoin löytyy vastaavia paikkoja. Paikalliset eivät kuulemma arvosta vintagen ja vanhojen tavaroiden päälle juuri ollenkaan. Isot kaupungit, esim Miami oli asia erikseen.. Sieltä löytyykin kulttuuria, joka tukee vintage vaatteiden ja -asusteiden käyttöä. Tästä ihana paikasta, jota piti  myöskin ihastuttava vanha rouva, ostin Helmikirjailtun 40-luvun käsilaukun ja 60-luvun-maximekon. Mekkoa minun täytyy hieman pienentää ja muutenkin muokata itselleni sopivaksi.

Kuva on liikkeestä..

Helsinki ink 2012 (30.3-1.4.2012)

 Helsinki ink 2012 on taas ovella. Harmilliseksi olen perjantaina matkustamassa  Floridaan , Tampaan joten tänä vuonna  Ink-festivaali jää multa tänä vuonna  väliin..  :(  Olen käynyt festivaaleilla nyt kolmena  vuonna peräkkäin.  Rohkeutta siihen, että ottaisin tatuoinnin festivaaleilla  minulla ei ole ollut. Vaikka joka vuosi kutina onkin ollut kova.  Mahdollisisuudet saada tatuointi maailman huipu tatuoijilta olisi parainta mitä Suomessa voi saada. Mutta samoin ajattelee moni muukin ja jonottaminen tatuoijille alkaa jo aamuvarhaisella.  Itse tahtoisin päästä keskustelemaan  tatuoijan kanssa jo hyvissä ajoin ja pohtia kuvaa yhdessä. Festivaaleilla siihen ei ole kauheasti aikaa, joten joutuu luottamaan tatoijaan 100%

 http://www.helsinki-ink.fi/

Helsinki ink järjestetään tänä vuonna siis  30.3-1.4 Kaapelitehtaalla. 

Blogistania tv 2

Bloggauksesta  on jo muodostunut ihan koko kansan media ja tapa ottaa selvää maailman menosta. Mukavaa  kun bloggaajia on löytyy niin monenlaisia. On meitä, jotka teemme sitä omaksi iloksemme ja muiden piristykseksi,( tai reisaksi :D) mutta onneksi löytyy myös noita, jotka ovat luoneet siitä vaihtoehto median.

 Teema on päässyt myös tv:n puolelle. Ylen tv 2  Blogistania on ihana ohjelma.
     http://areena.yle.fi/video/1332354104741 ja olotila.yle.fi

Retroilua keittiössä.

Koulussani pidettävän  käsityökulttuurin kurssin puitteissa jouduin tutstumaan syvemmin eri aikakausien  sisustustyyleihin  ja valitsin itselleni  pää teemakseni 60-70-luvun sisustuksen. Aloin etsiä netistä ja kirjoista  sen ajan piirteitä ja tuotteita jotka olivat aikakauden tyypillisiä. Etsiessäni huomasin, että kotonani ja keittiöstäni löytyy  näitä  aivan samoja purkkeja ja tavaroita.

 Kaapeistani löytyi  muunmuassa Aarikan Kukkaset-tölkki,  joka kuului tölkit sarjaan ,jonka valmistaminen alkoi vuonna 1968 ja niitä valmistettiin  1970-luvun lopulle saakka. Sarjaan kuului myös kukallisten tölkkien lisäksi tölkkejä joissa oli ympyrkuvioita ja raitoja. Väri maailma oli hyvin voimakasta; vihreä/musta, oranssi/musta, kulta/musta,  kelta/valko, sini/sininen ja musta/valkoinen.
Ympyrä kuvioiset olivat sarjan ensimmäisiä tuotteita  ja Kukkaset tuli kuvioihin vasta vuonna 1976.
Kuulemani mukaan tölkkeihin sai hankittua kukkas tarroja joihin pystyi kirjottamaa mitä tölkit sisälsivät



Kahvin ystävänä säilytän omat kahvini vanhassa Pauligin peltipurkissa. Tämän on ollut hyvin yleinen purkki aikoinaan, koska sitä löytyy vieläkin aika paljon  kirppikisltä ja  muista  vanhan tavaran kaupoista.   Itsekkin olen sen kirpputorilta vuosia sitten ostanut. Purkki  on jo  vähän kulunut ja maalit irtoilevat kannen alta, mutta se tuo siihen vai elämisen ja ajan  merkkejä ja sehän vain lisää  minun silmissä tunnelmallista arvoa.

 Arabian Kukko-posliinipurkki on yksi lempi astioistani ja purnukoistani mitä omistan. Purnukan sain perinnöksi isäni äidiltä ja sitä olen vaalinut siitä lähtien. Pohjassa on Arabian leima ja valmistus vuosi on 1969. En ole varma onko tuote suunniteltu samana vuonna vai onko kyseessä vain itse tuotteen valmistus vuosi.
Itselläni se on käytössä joko valkosipuli purkkina tai karkki purkkina mielen mukaan.. Kumpaakin tarkoitukseen tuote sopii täydellisesti.

  Löysin kirppikseltä jokunen vuosi sitten tämän ihastuttavan lasipurkin. Silloin väri ja puu korkki viehättivät  minua, joten purnukka oli oli pakko ostaa. Purkki ei maksanut muistaakseni  vain 1-2 €. Purkki tuli heti käyttöön ja siitä muodostui sokeripurkki.
 Tutkiessani 70-luvun astioita ja kodin tarvikkeita tutustuin  Tanskalaiseen Holmegaarding Palet sarjaan.   Sarjaan kuului monia purkkeja, kulhoja ja kannuja ja siitä muodostui hyvin suosittu  aikanaan. Sarjan väritys oli myös hyvin tyypillinen ajalleen.

Voisiko oma purkkini olla tätä samaa sarjaa? Palet sarjassa käytettiin paljon puusta valmistettuja korkkeja ja yksityiskohtia ja värityskin on hyvin samallainen. Mahdollista, mutta varmuutta ei voida täysin saada. Purkin pohjassa on kyllä joku merkintä, mutta en saa siitä selvää, joten se taitaa jäädä salaisuudeksi.



Kotoani löytyy myös monia 60-70luvun astioita ja sarjani on hyvin sekalainen,mutta tykkään kun tyylit ja aikakaudet sekoittuvat keskenään. Toivonkin että tulevaisuudessa keittiössäni olisi vielä enemmän erilaisia purnukoita joilla olisi jotain historiaa ja tarinaa kerrottavanaan.

Kevättä ilmassa ja kukat mielessä

Siitä huomaa, että kevät on tullut  Savonlinnaankin  kun herää aamulla  auringon valoon enen herätyskelloa..  Kevään tulon huomaa minun kohdalla myös siitä, että tumman pukeva ja isoja villapaitoja sisältävä vaatetus vaihtuu pikku hiljaa värikkäisiin kukkapaitoihin, sinisiin farkkuihin ja kukka mekkoihin. 60-luvun lopusta ja 70-luvun hippi tyylistä  tarttuu vaikutteita pukeutumiseen  kun kevät tulee ja aurinko alkaa paistaa. Leveälahkeiset ja korkea vyötäröiset housut, kirjaillut kukka paidat. ruutukauluspaidat, isot helmikaulakorut ja mokka buutsit ja nahkatakkit ovat vakio vaatteet jotka on vain ihan pakko etsiä kaappien kätköistä ja saatava käyttöön näin kevään aikana. Karvan vaihto samalla tavalla kuin koirilla ja muilla karvaisilla ystävillä. Talvi ja kylmyys pitää saada kuoria pois päältä ja saada uusi "turkki" päälleen  josta on hyvä aloittaa alusta ja odotella tulevaa  kesää.

 Kirjailtu kukkapaidan jonka ostin pari vuotta sitten kirpputorilta on hyvä  ilmentymä muodonmuutoksesta jonka koen joka kevät. Kukkia ja 70-luvun folkloristiikkaa kerrakseen.

Paidan iästä en ole ihan varma, mutta siitä olen, että se on käsin tehty ja tekijällä on suurenmoiset hermot kun on jaksanut kirjoa noin mielettömän kauniita kirjailuja paidan koko etumukseen.  Nostan hattua todella korkealle, itselläni ei löytyisi noin pitkiä hermoja noin kauniin paidan kirjomiseen.

 Mulle kelpais..  Tämän tyylistä tuunailua sais tulla lisää..

.http://9gag.com/gag/3139091

Jos joskus sitä sais itselle hankittua  auton, vanhan selllaisen, tuunaisin sen  läpikotaisin..  Oi voi.. Lada olis kyl kiva.. Luotettava ja varma näin Suomen keleihin. Ja osaisin ehkä jopa korjata sen jos siinä tulis jotain vikaa. Ei tarviiku vasaran, rautalankaa ja jesaria. :D

Taidetta iholla.

 Olen aina ihannoinut vanhanajan mainoksia ja niiden tunnelmaa. Niitä katsoessa on kuin palaisi aikakoneella takaisin vuosikymmenelle jolloin ne oli tehty. Ne ovat kuin pieniä taideteoksia  kahvipurkkien kyljissä tai tupakka mainoksissa. Arkisissa tuotteissa.  Näiden kauniiden  mainosten avulla löysin myös lempi taitelijan, Alphonse Muchan.  Hän oli Tsekkiläinen taidemaalari, graafikko, muotoilija ja julistetaiteilija 1900-luvun vaihteessa. Tunnettujen saippua ja tupakka mainosten kautta hänet ja hänen teoksensa löysinkin. Pian pääsin katsomaan Amos Anderssin taidemuseossa  Muchan näyttelyn ja "rakkauteni" hänen taidetta kohtaan vain syveni. Vuosi taisi olla 2006.  Näyttelyssä käydessäni ihastuin erityisesti  neljän taideteoksen sarjaan jotka kuvasivat runoutta, musiikkia, maalausta ja tanssia.  Tanssin liike, muotokieli ja naisen katse vangitsivat  katseeni.

Olin aina haaveillut hankkivani pin up- tatuoinnin, mutta en ollut keksinyt tai löytänyt sopivaa naista kuvaan. Jotain erikoista siinä naisessa tulisi olla. Mutta eräänä kauniina päivänä se vain kolahti. Muchan naisessa oli kaikkea mitä tahdoin "omasta" naisestani.

Tatuoijan kanssa kuvaa muokattiin  juuri minulle sopivaksi. värien ja sommittelun kautta.  Ajan kuluessa olen alkanut haaveilla hänellekkin jatkoa tai  taustaa ympärilleeen.  Ehkä sit hamas tulevaisuudessa kun sitä rahaa  joskus saattais jopa olla.

Mustetta iholla

Tatuoinnit ovat taas näin kevään tullen vallannut mieleni.  Vaikkakin lunta sataa ja pakkanen ei näy loppuvan, niin ajatus tulevasta keväästä, lämmöstä ja valosta ja  Helsinki ink-tapahtumasta saa ajatukset valloilleen. Kokoajan mieleeni  tulee uusia ideoita joita haluisi ihoonsa toteuttaa, mutta olis hyvä saada ne vanhatkin suunnitelmat toteutettua ensin ja saada  kokonaisuudet valmiiksi..  Neiti tahtois aaltoja allleen ja köynnös tahtois lähteä kasvamaan kohti aurinkoa .Opiskeijana on semmonen pikku ongelma ku raha. Mut niinhän se aina on, varsinkin tatuoinneissa. Joku tais joskus puhua, että tatuointeihin jää koukkuun. Siinä voi olla jotain perää, mutta niihän sitä saattaa jäädä mihin tahansa harrastukseen tai  intohimoon. Aina sitä tahtoo uudet ja paremmat pelit ja vehkeet...Loppujen lopuksi se on harrastus ja elämäntapa  siinä missä muutkin. Tai ainakin itselleni se on. 

 Osa minua.

 Kuvassa on ensimmäinen tatuointini  "Elämän puu", josta muodostuu ajanmittaan sukupuuni. Vanhempieni  nimet ovat jo valmiina  odottamassa suvun kasvamista. Köynnökseni on jo alakanut vallata käsivarttani, lapaa ja rintakehää.
Tatuoinnit on taiteillut Markus  Lehtinen " Mustamato"  Domino tattoossa Porvoossa.

Kiitos JK:lle kuvasta.<3

 Hän  löytää kaikkialta aina jotain kaunista .

Vaikka laskiaistiistai meni jo.

 Laskiaispulla mun makuun, vähän pullaa ja paljon hilloa ja kermavaahtoa!!

 Niin paljon, että sitä on vaikeaa syödä ku täytteet pursuaa joka reunoista. Haastavuus lisää tunnelmaa!

Pitkästä aikaa leivoin itse pullavaa.  Ei se nyt niin aikaavievää ja sotkuista ollutkaan kuten olin muistavinani. Pitää tehdä useammin tai edes kaksi kertaa vuodessa.

Laskiaispullat syöty, vaikka mäkeen ei päästy :D

 Juhlapäivät  on kiva keksintö, taas hyvä syy syödä hernarii ja  leipoo pullaa lisukkeineen ja nauttia talvesta. Lapsetus oireita ilmestyy kun pääsee lumihankeen leikkii.. Iällä ei ole siinä vaiheessa mitään väliä kun lumisota syttyy. 

Muutto on nyt takana ja viimein kotiin on asetettu asumaan.  Sisustus intoisena olen selannut monentyyppisiä nettikauppoja, huutokauppoja ja kierrellyt kierrätyskeskuksia ja kirpputoreja uusien huonekalujen merkeissä, vaikka asunnossani on kaikki tarpeellinen. ja vähän liikaakin.  Aina sitä haluaisi jotain uutta. Kirpputorit on tässä kohtaa ihania ja  samalla ihanan katalia, aina löytyy jotain pientä kivaa joka  sopii kotiini ja sisutukseen ja  sehän on ihan välttämätön. Niin varmaan. Onneksi olen pystynyt hillitsemään itseäni ja uusimpana ostoksena on vain kaksi metallista mainostaulua. Jotka olivat kylläkin aluksi jakkaran suojuksina ja istuinalustoina. Puiset osat irrotettuani irti  istuinosista tuli kivat seinätaulut. :D Kai sen näinkin voi tehdä.

 Lisä inspiraatioksi sain ystävältäni linkin aivan ihanalle sivustolle, joka esittelee erilaisten ihmisten koteja, taloja ja sisustustyylejä.. Sivustolla on kuvien selaus mahdollisuus, joka ei tunnu loppuvan koskaan,  sitä vaan selaa ja selaa ja selaa.  Niin pitkään et huomaa et ruoka palaa pohjaan ja  siivoaminen  jäi  kesken.  

http://thebrickhouse.tumblr.com/

 Perheelläni on sukuvikana  yli aktiivisuus ja toimeliaisuus. Perheessäni kokoaja rakennellaan tai rempataan jotain. Itse olen elänyt melkein koko elämäni jonkinlaisen remontin keskellä. Perheeni on itse rakentanut kaksi omakotitaloa, mökin ja  sauna rakennuksen ja jne. Itse olen ollut osallisena uusimmassa talossa ja mökin rakennuksessa. Vaikka  teini-ikäisenä, turhautuneena rakentamiseen ja  siinä ympäristössä elämiseen, vannoin että en koskaan rakenna omaa taloa tai remontoi vanhaa, niin kuitenkin nyt hieman vanhempana olen alkanut haaveilla oman talon rakentamisesta tai remontoimisesta. Sukuvika taitaa perityä mullekkin. Kokemuksesta tiedän kuinka rankkaa rakentaminen todellisuudessa on , mutta kuitenkin innostus vain kasvaa vuosi vuodelta.  Varsinkin  tuon tyyppiset sivustot innostavat lisää. Tulevaisuudessa uudet energiamääräykset tuovat haastetta rakentamiseen, mutta nolla-energia talo olisi kyllä  mukava, ihan ekologisessa että rahallisessa mielessä. Varsinkin kun sähkönhinta  varmaan tulee nousemaan tulevaisuudesssa ja omakoti asuminen tätä myötä kallistuu.

Haaveilua ja haaveilua. Ensimmäisenä pitäisi varmaan perustaa asuntosäästötili ja suunnitelma säästämistä varten. Ajatus näin opiskelijana on  liian haastava ja liian kaukainen, kun ei  vielä edes tiedä missä aikoo viettää  ja asua tulevan kesänä. Mutta ehkä sitten parin vuoden päästä.. Ehkäpä.

Uusi asunto ja uudet kujeet.

 Huh huh. Tammikuu viimein takana ja syksyn kurssien viimeinen  puristus  tehty.  Syksy oli niin kiireinen, että ei ehtinyt edes opiskelu elämästä nauttia. Pienenä stoppina kouluun  tuli uuden asunnon etsiminen. Koko syksyn asuin siis Savonlinnan opiskelija asuntolassa. Kyllä niissä nukkui ja söi, mutta ei siellä oikeen muuta voinutkaan tehdä. Se oli  niin laitosmainen. Niistä ei voinut tehdä kotia ja paikkaa jossa viihtyisi oikeesti. Joten uuden kämpän etsiminen alkoi.. Ilmoituksia laitoin tori.fi sivuille ja itä-Savon lehteen ja samalla etsin itse nettisivustojen avulla ja lehdistä ilmoituksia. Paria asuntoa kävin katsomassa ennen joulua, mutta mikään ei oikeen natsannut minulle. Jouluna sain kivan soiton. Vanhempi rouvashenkilö tarjosi vuokra-asuntoaan minulle. Puhelimessa kaikki kuulosti niin hyvältä, että välillä epäilytti. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mutta tammikuun alussa palatessani Savonlinnaan kävin katsomassa asuntoa.. Se oli ihana. Juuri minulle sopiva. Liiotellusti sanottuna; rakastuin. Sopimukset tehtiin jo samalla viikolla. Muutto oli vasta helmikuun alussa joten sain rauhassa pakkailla tavarani ja irtisanoutua vanhasta asunnosta ja muuta säätämistä. 

Koulu tehtävien ohella aloin suunnitella uuden asunon sisustusta ja huonekalujen sijaintija yksiössäni.  Pidän muutoista kauhiasti, vaikkakin ne vaativat kauheesti työtä ja muiden apua, mutta samalla se on uuden alku ja kaiken voi aloittaa puhtaalta pohjalta. Jokin siiinä viehättää. Mutta ehkä suurin ilo onkin siinä, että saa sisutaa asunnon ihan oman näköiseksi. Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun vanhaan asuntoon ei saanut edes tauluja laittaa seinälle.  Jos käsityöt eivät kiinnostaisi näin paljon kuin kiinostavat, olisin varmasti pyrkinyt sisutussuunnittelijaksi opiskelemaan. En tiedä siitä ollenkaan onko mulla hyvä maku tai tyyli, ja osaininko sisustaa muiden koteja, mutta kivaa se olisi ollut .. :D

Omassa sisustustyylissäni yhdistyy vahvasti uuden ja vanhan yhdistäminen, sekä voimakkaiden värien käyttäminen. Kuten vaatetuksessa on jo tullut esiin, musta ja valkoinen ovat todella kaunis parivaljakko mielestäni.. Siihen yhdistettynä pari tehosteväriä ni avot. Me like.

Mutta nyt on tavarat muutettu " kotiin" ja sisustaminen  ja hauskuus alkakoon.. Kun joskus  tulee valmista ni voin laittaa jopa parit kuvat tänne esille. :D

ps. Aloitin taas uuden neule kokeilun.. Löysin netistä ihanan rajakarjalisen neulemallin ja päätin kokeilla. Nyt on työ purettu jo kolmeem kertaan, mut ehkä nyt alkais sujua.. Katsotaan mitä tästäkin tulee. 

Nyt glögiä saa alennuksesta :D

 Joululoma ohi ja paluu arkeen.  Joulu oli kaunis vaikkakaan ei saatu valkeaa joulua, mutta ihmiset ympärillä ja hyvä ruoka teki siitä ihanan  ja rentouttavan.. Ei sitä uskosi et ihminen pystyy nukkumaan joka päivä vähintään 12h, mutta näköjään voi.. Taisi olla pikkasen univelkaa tai jotain.  

Loma on ihanaa aikaa kokeilla jotain uutta ja  hieman haastavampaa, johon  muuten ei löydy millään aikaa arjesta.. Kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa pitsineulosta kolmiohuivissa  ja englannin kielisellä ohjeilla. Aluksi oli hankaluuksia ymmärtää ohjeita, mutta neulesanakirjan avulla pääsin jyvälle mallista. Löysin netin syövereistä hyvän neule suomi-englanti sanakirja josta oli paljon apua ensikertalaiselle. http://www.ullaneule.net/ullakko/englanti.html  

Netistä löytyy varmasti monia vastaavia, mutta pidin tämän sivun selkeydestä.

 Ohjeena minulla oli nettikaupasta etsy.com ostettu A Phydeaux DesignsTM knitting pattern

“Intermediate” level knitting pattern - neuleohje.

Alku osuus oli haastava, mutta kun alkoi hahmottaa kuvion muodon ja  miten se koostuu, lopulta neulominen sujui kuin tanssi. Välillä hieman astuttiin toisten varpaille ja  sekoiltii askelissa, mutta ensimmäiseksi työksi  onnistui ihan hyvin. Huivin valmistuttua huomasin, että minun olisi kannattanut miettiä lanka valintaani ehkä hieman tarkemmin. Villaa75% ja akryylia 25% sisältävässä langassa, pitsineule ei pääse niin hyvin edukseen kuin voisi. Ehkä jokin puuvillaa, bambua tai silkkiä sisältävä sileäpintainen lanka sopisi paremmin.   Mutta annan itselleni anteeksi ja saampa taas hyvän syyn neuloa toisen huivin samalla ohjeella. 

Ohje:A Phydeaux DesignsTM knitting pattern“Intermediate” level knitting pattern 

Joulun odotusta.

  Oho! 

Nyt on jo joulukuu ja joulu kohta ovella. Syksy on mennyt todella nopeasti, vaikkakin  välillä tuntui, että syksy ei lopu koskaan. Koulu on vienyt kaiken ajan mitä on ollut ja vähän enemmänkin..  Joululoma tulee niin tarpeeseen.  Nyt parin viikon ajan olen käyttänyt kaikki ylimääräisen vapaa-aikani joululahjojen tekemiseen,  ei sitä paljoa ole ollutkaan. Mutta ajatushan on tärkein.

 Joululahja ideoita olen yrittänyt bongailla sieltä sun täältä, mut nettikauppa Etsy (http://www.etsy.com/) on kyl  lemppari ja inspiroivin. Ainakin tällä hetkellä.  Näin joulun alla tulee useasti  puhetta ja keskusteluja ekologisesta ja eettisestä joulusta. Ehkäpä voisi tehdä lahjaksi jonkun kuva kollaasin photo storylla tai muulla vastaavalla.. Kuva kirja digitaalisesti..  

Itse olen ollut  ja tai  joutunut olla monta joulua töissä, joten joulufiiliksen saaminen on ollut aina  työn takana.  On aina päässyt valmiiseen pöytään ja koristeltuun kotiin. Joskus sekin sopii, mut ei useinmiten. Puuhailu ja käsillä tekeminen  on kuuluut  mun jouluun tai  sillä fiilistä on yrittänyt saada aikaseks.. Nyt onkin pitkästä aikaa pitkä joululoma. Koulutehtäviä tulee ja pitääkin  tehdä paljon, mutta loma  se on joka tapauksessa. Ihanaa.

 Mutta joulussa ja sen odottamisessa on kyl parasta glögi ja piparkakkutaikina, raakana...:) Nam nam.

 Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille ja nautitaan koko joulukuuusta ja tekemisestä.. Se on sen arvoista.

 Ja oikein hyvää isän päivää kaikille maailman isille..   Ja varsinkin omalle isälle , varsinkin kun en  itse pääse leipomaan kakkua juhla sankarille. :)

Viikonloppu tuunaustai

Perjantaina oli iltapäivä vapaa, joten enkohän mie ensimmäisenä mennyt tarkastamaan kirpputorien tämän viikon tarjonnan.  Savonlinnasta löytyy mukavan monta kirpputoria kaupungin kokoon nähden. Bussiasemlta löytyy omat lempparini, kaupungin toisella laidalla olevan kierrätyskeskuksen lisäksi.  Tänään minua kiinnosti katsella astioita ja kodin tarvikkeita.  Ensimmäiseltä kirppikseltä Kympintorilta käsiini tarttui henkareita tosi halvalla (15 kpl/ 1,50€)   Niille oli niin tarvetta..

Linja-autoaseman vierestä löytyy myös Pelastakaa lapset ry:n kirppis. Se on ihan pikkuruinen ja sokkeloinen.  Siellä saa penkoa löytääkseen jotain, mutta ahkeruus aina palkitaan ja löydöt ovat sitäkin parempia ja edullisempia, kun  hinnoista on vielä mahdollista tinkiä. Tälläkin kerta siellä vierähti helposti tunti.. Ja löytöjä löytyi.  Pieni punainen, kovaa kokenut ja auringossa haalistunut pikkuinen jakkara joka maksoi huimat 2€.

 (©  copyriht by Noona)

Muistin, että  varastoistani löytyy jotain pehmustetta, vaahtomuovia tai vanua . Mutta muisti temppuilee jo tällä iällä, joten piti soveltaa. Tilkku laatikossani oli  tikkikangasta ja huopa paloja, joista kokosin paksun kerroksen ja tikkasin ompelukoneella yhteen.  Istuin tyynyn päällisen tein Marimekon Pirput parput  musta-valkoisesta tukevasta  sisustus kankaasta. Lisäsin runoihin puuvillavinonauhasta tehdyn tereen ja alareunaan kujan kiristystä varten.

(©  copyriht by Noona)

 Valmis  jakkara  sopii eteisen kulmaan  täydelliseti puskeutumista auttamaan.  Jakkara sopii hyvin tilaan, sillä eteisen seinällä riippuu seinä kankaana marimekon musta-valkoinen Kaivo kangas. Yllätys yllätys. 

: D 

Pikku tuunailu  piristää  aina tätä niin harmaata ja  niin pimeää marraskuu viikonloppua. 

Tasaraitaa ja oppitunteja.

Olen siis aloittanut opiskelut Itä-suomen yliopistossa tänä syksynä  ja minusta pitäisi joskus valmistua käsityön opettaja tai tutkija. Matka on vasta edessä, mutta nyt olen jo pienesti päässyt kiinni käsityön opetuksen maailmaan. Minulla alkoi vaateuksen ja sisustustekstiilien kurssi, jossa opettelemmme tekniikoita ja valmistamme  tektiilituotteita  joita voisimme koulu opetuksessa myöhemmin hyödyntää. Lähdettiin ihan perusteista, pussi sauma tyyny liinasta alkaen.. Kurssin yhtenä kokonaisena- käsityönä meidän piti valmistaa myös  trikoo vaate. Koska olen ommellut vaatteita ja sisustus tuotteita kohta yli puolet elämästäni ja asiat ovat tuttuja, perus trikoo t-paidan valmistus tuntui liian helpolta.. Aina pitää olla pikkasen haastetta. 

Kävin suuret kangas varastoni läpi ja löysin monta Marimekon  musta-valkoista tasaraita-palaa ..Muistaakseni olin ostanut tehtaan myymälästä trikookangasta säkeittäin, joskus todella halvalla.. Yllättävää että vieläkin niitä löytyi. Sillä yleensä käytän ja teen niistä nopeasti jotain uutta ja ihanaa. Pidän ja jopa voi sanoa että, rakastan tosi paljon Marimekon kankaita, varsinkin musta-valko yhdistelmiä. Musta valkoinen tyyli kotona ja vaatetuksessa, mutta muuten värikäs persoona. :)

 Mutta koska palat olivat aika pieniä, mutta kangas niin mieluisa, piti lähteä suunnittelemaan palojen pohjalta. Vaaka- vai pystyraitaa? Kas siinäpä pulma. Mutta miksi ei sekaisin? Siitähän saisi oikean kivan efektin vaatteeseen.  Halusin vaatteeseen myös taskut, niitä ei voi mielestäni koskaan olla liikaa.    

Ja  kuten meille on jo monelle  päähän pinttynyt ajatus että, pysty raita hoikentaa ja vaaka ei niin paljoa. Eli looginen  johto päätös, pystyraitaa kylkeen ja poikkiraitaa eteen ja taakse. 

Korkea kaulus, joka on vuoritettu mustalla puuvillatrikoolla, lämmittää kivasti ja tuo kaula-aukkoon näyttävyyttä. Lisäksi hihansuissa ja helmassa on resorit. Mukavuus enen kaikkea.

(©  copyriht by Noona)

Loppu tulokseen olen todella tyytyväinen ja uskonkin että paita-mekosta tulee uusi lempi vaatteeni, varsinkin viileinä koti-iltoina.

Inspiraation lähteillä.

Neulekraffitia parhaimmillaan. Tässä jollakulla on ollut ylimääräistä aikaa tai todellakin pitkää pinnaa.

http://kuvaton.com/browse/19478/knitted_boat_bristol.jpg
Inspiraation määrä mikä suurin. Sitä voisi vaikka aloittaa pienstä ja vaatimattomasta.. Ehkä sitä joskus vaikka innostuisi virkkaamaan tai kutomaan autolle uuden kuoren. :) Vanhasta romusta saisi ihan uuden ja pirtsakan. Tollasta voisi käyttää myös kotona. Vanhalle purnukalle uusikuori ja uudet herkut sisälle.Tai ehkäpä pullonpäälle.Varmasti olisi uniikki maljakko