Olen siis aloittanut opiskelut Itä-suomen yliopistossa tänä syksynä ja minusta pitäisi joskus valmistua käsityön opettaja tai tutkija. Matka on vasta edessä, mutta nyt olen jo pienesti päässyt kiinni käsityön opetuksen maailmaan. Minulla alkoi vaateuksen ja sisustustekstiilien kurssi, jossa opettelemmme tekniikoita ja valmistamme tektiilituotteita joita voisimme koulu opetuksessa myöhemmin hyödyntää. Lähdettiin ihan perusteista, pussi sauma tyyny liinasta alkaen.. Kurssin yhtenä kokonaisena- käsityönä meidän piti valmistaa myös trikoo vaate. Koska olen ommellut vaatteita ja sisustus tuotteita kohta yli puolet elämästäni ja asiat ovat tuttuja, perus trikoo t-paidan valmistus tuntui liian helpolta.. Aina pitää olla pikkasen haastetta.
Kävin suuret kangas varastoni läpi ja löysin monta Marimekon musta-valkoista tasaraita-palaa ..Muistaakseni olin ostanut tehtaan myymälästä trikookangasta säkeittäin, joskus todella halvalla.. Yllättävää että vieläkin niitä löytyi. Sillä yleensä käytän ja teen niistä nopeasti jotain uutta ja ihanaa. Pidän ja jopa voi sanoa että, rakastan tosi paljon Marimekon kankaita, varsinkin musta-valko yhdistelmiä. Musta valkoinen tyyli kotona ja vaatetuksessa, mutta muuten värikäs persoona. :)
Mutta koska palat olivat aika pieniä, mutta kangas niin mieluisa, piti lähteä suunnittelemaan palojen pohjalta. Vaaka- vai pystyraitaa? Kas siinäpä pulma. Mutta miksi ei sekaisin? Siitähän saisi oikean kivan efektin vaatteeseen. Halusin vaatteeseen myös taskut, niitä ei voi mielestäni koskaan olla liikaa.
Ja kuten meille on jo monelle päähän pinttynyt ajatus että, pysty raita hoikentaa ja vaaka ei niin paljoa. Eli looginen johto päätös, pystyraitaa kylkeen ja poikkiraitaa eteen ja taakse.
Korkea kaulus, joka on vuoritettu mustalla puuvillatrikoolla, lämmittää kivasti ja tuo kaula-aukkoon näyttävyyttä. Lisäksi hihansuissa ja helmassa on resorit. Mukavuus enen kaikkea.
(© copyriht by Noona)
Loppu tulokseen olen todella tyytyväinen ja uskonkin että paita-mekosta tulee uusi lempi vaatteeni, varsinkin viileinä koti-iltoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti