Kevättä ilmassa ja kukat mielessä

Siitä huomaa, että kevät on tullut  Savonlinnaankin  kun herää aamulla  auringon valoon enen herätyskelloa..  Kevään tulon huomaa minun kohdalla myös siitä, että tumman pukeva ja isoja villapaitoja sisältävä vaatetus vaihtuu pikku hiljaa värikkäisiin kukkapaitoihin, sinisiin farkkuihin ja kukka mekkoihin. 60-luvun lopusta ja 70-luvun hippi tyylistä  tarttuu vaikutteita pukeutumiseen  kun kevät tulee ja aurinko alkaa paistaa. Leveälahkeiset ja korkea vyötäröiset housut, kirjaillut kukka paidat. ruutukauluspaidat, isot helmikaulakorut ja mokka buutsit ja nahkatakkit ovat vakio vaatteet jotka on vain ihan pakko etsiä kaappien kätköistä ja saatava käyttöön näin kevään aikana. Karvan vaihto samalla tavalla kuin koirilla ja muilla karvaisilla ystävillä. Talvi ja kylmyys pitää saada kuoria pois päältä ja saada uusi "turkki" päälleen  josta on hyvä aloittaa alusta ja odotella tulevaa  kesää.

 Kirjailtu kukkapaidan jonka ostin pari vuotta sitten kirpputorilta on hyvä  ilmentymä muodonmuutoksesta jonka koen joka kevät. Kukkia ja 70-luvun folkloristiikkaa kerrakseen.

Paidan iästä en ole ihan varma, mutta siitä olen, että se on käsin tehty ja tekijällä on suurenmoiset hermot kun on jaksanut kirjoa noin mielettömän kauniita kirjailuja paidan koko etumukseen.  Nostan hattua todella korkealle, itselläni ei löytyisi noin pitkiä hermoja noin kauniin paidan kirjomiseen.

 Mulle kelpais..  Tämän tyylistä tuunailua sais tulla lisää..

.http://9gag.com/gag/3139091

Jos joskus sitä sais itselle hankittua  auton, vanhan selllaisen, tuunaisin sen  läpikotaisin..  Oi voi.. Lada olis kyl kiva.. Luotettava ja varma näin Suomen keleihin. Ja osaisin ehkä jopa korjata sen jos siinä tulis jotain vikaa. Ei tarviiku vasaran, rautalankaa ja jesaria. :D

Taidetta iholla.

 Olen aina ihannoinut vanhanajan mainoksia ja niiden tunnelmaa. Niitä katsoessa on kuin palaisi aikakoneella takaisin vuosikymmenelle jolloin ne oli tehty. Ne ovat kuin pieniä taideteoksia  kahvipurkkien kyljissä tai tupakka mainoksissa. Arkisissa tuotteissa.  Näiden kauniiden  mainosten avulla löysin myös lempi taitelijan, Alphonse Muchan.  Hän oli Tsekkiläinen taidemaalari, graafikko, muotoilija ja julistetaiteilija 1900-luvun vaihteessa. Tunnettujen saippua ja tupakka mainosten kautta hänet ja hänen teoksensa löysinkin. Pian pääsin katsomaan Amos Anderssin taidemuseossa  Muchan näyttelyn ja "rakkauteni" hänen taidetta kohtaan vain syveni. Vuosi taisi olla 2006.  Näyttelyssä käydessäni ihastuin erityisesti  neljän taideteoksen sarjaan jotka kuvasivat runoutta, musiikkia, maalausta ja tanssia.  Tanssin liike, muotokieli ja naisen katse vangitsivat  katseeni.

Olin aina haaveillut hankkivani pin up- tatuoinnin, mutta en ollut keksinyt tai löytänyt sopivaa naista kuvaan. Jotain erikoista siinä naisessa tulisi olla. Mutta eräänä kauniina päivänä se vain kolahti. Muchan naisessa oli kaikkea mitä tahdoin "omasta" naisestani.

Tatuoijan kanssa kuvaa muokattiin  juuri minulle sopivaksi. värien ja sommittelun kautta.  Ajan kuluessa olen alkanut haaveilla hänellekkin jatkoa tai  taustaa ympärilleeen.  Ehkä sit hamas tulevaisuudessa kun sitä rahaa  joskus saattais jopa olla.

Mustetta iholla

Tatuoinnit ovat taas näin kevään tullen vallannut mieleni.  Vaikkakin lunta sataa ja pakkanen ei näy loppuvan, niin ajatus tulevasta keväästä, lämmöstä ja valosta ja  Helsinki ink-tapahtumasta saa ajatukset valloilleen. Kokoajan mieleeni  tulee uusia ideoita joita haluisi ihoonsa toteuttaa, mutta olis hyvä saada ne vanhatkin suunnitelmat toteutettua ensin ja saada  kokonaisuudet valmiiksi..  Neiti tahtois aaltoja allleen ja köynnös tahtois lähteä kasvamaan kohti aurinkoa .Opiskeijana on semmonen pikku ongelma ku raha. Mut niinhän se aina on, varsinkin tatuoinneissa. Joku tais joskus puhua, että tatuointeihin jää koukkuun. Siinä voi olla jotain perää, mutta niihän sitä saattaa jäädä mihin tahansa harrastukseen tai  intohimoon. Aina sitä tahtoo uudet ja paremmat pelit ja vehkeet...Loppujen lopuksi se on harrastus ja elämäntapa  siinä missä muutkin. Tai ainakin itselleni se on. 

 Osa minua.

 Kuvassa on ensimmäinen tatuointini  "Elämän puu", josta muodostuu ajanmittaan sukupuuni. Vanhempieni  nimet ovat jo valmiina  odottamassa suvun kasvamista. Köynnökseni on jo alakanut vallata käsivarttani, lapaa ja rintakehää.
Tatuoinnit on taiteillut Markus  Lehtinen " Mustamato"  Domino tattoossa Porvoossa.

Kiitos JK:lle kuvasta.<3

 Hän  löytää kaikkialta aina jotain kaunista .

Vaikka laskiaistiistai meni jo.

 Laskiaispulla mun makuun, vähän pullaa ja paljon hilloa ja kermavaahtoa!!

 Niin paljon, että sitä on vaikeaa syödä ku täytteet pursuaa joka reunoista. Haastavuus lisää tunnelmaa!

Pitkästä aikaa leivoin itse pullavaa.  Ei se nyt niin aikaavievää ja sotkuista ollutkaan kuten olin muistavinani. Pitää tehdä useammin tai edes kaksi kertaa vuodessa.

Laskiaispullat syöty, vaikka mäkeen ei päästy :D

 Juhlapäivät  on kiva keksintö, taas hyvä syy syödä hernarii ja  leipoo pullaa lisukkeineen ja nauttia talvesta. Lapsetus oireita ilmestyy kun pääsee lumihankeen leikkii.. Iällä ei ole siinä vaiheessa mitään väliä kun lumisota syttyy. 

Muutto on nyt takana ja viimein kotiin on asetettu asumaan.  Sisustus intoisena olen selannut monentyyppisiä nettikauppoja, huutokauppoja ja kierrellyt kierrätyskeskuksia ja kirpputoreja uusien huonekalujen merkeissä, vaikka asunnossani on kaikki tarpeellinen. ja vähän liikaakin.  Aina sitä haluaisi jotain uutta. Kirpputorit on tässä kohtaa ihania ja  samalla ihanan katalia, aina löytyy jotain pientä kivaa joka  sopii kotiini ja sisutukseen ja  sehän on ihan välttämätön. Niin varmaan. Onneksi olen pystynyt hillitsemään itseäni ja uusimpana ostoksena on vain kaksi metallista mainostaulua. Jotka olivat kylläkin aluksi jakkaran suojuksina ja istuinalustoina. Puiset osat irrotettuani irti  istuinosista tuli kivat seinätaulut. :D Kai sen näinkin voi tehdä.

 Lisä inspiraatioksi sain ystävältäni linkin aivan ihanalle sivustolle, joka esittelee erilaisten ihmisten koteja, taloja ja sisustustyylejä.. Sivustolla on kuvien selaus mahdollisuus, joka ei tunnu loppuvan koskaan,  sitä vaan selaa ja selaa ja selaa.  Niin pitkään et huomaa et ruoka palaa pohjaan ja  siivoaminen  jäi  kesken.  

http://thebrickhouse.tumblr.com/

 Perheelläni on sukuvikana  yli aktiivisuus ja toimeliaisuus. Perheessäni kokoaja rakennellaan tai rempataan jotain. Itse olen elänyt melkein koko elämäni jonkinlaisen remontin keskellä. Perheeni on itse rakentanut kaksi omakotitaloa, mökin ja  sauna rakennuksen ja jne. Itse olen ollut osallisena uusimmassa talossa ja mökin rakennuksessa. Vaikka  teini-ikäisenä, turhautuneena rakentamiseen ja  siinä ympäristössä elämiseen, vannoin että en koskaan rakenna omaa taloa tai remontoi vanhaa, niin kuitenkin nyt hieman vanhempana olen alkanut haaveilla oman talon rakentamisesta tai remontoimisesta. Sukuvika taitaa perityä mullekkin. Kokemuksesta tiedän kuinka rankkaa rakentaminen todellisuudessa on , mutta kuitenkin innostus vain kasvaa vuosi vuodelta.  Varsinkin  tuon tyyppiset sivustot innostavat lisää. Tulevaisuudessa uudet energiamääräykset tuovat haastetta rakentamiseen, mutta nolla-energia talo olisi kyllä  mukava, ihan ekologisessa että rahallisessa mielessä. Varsinkin kun sähkönhinta  varmaan tulee nousemaan tulevaisuudesssa ja omakoti asuminen tätä myötä kallistuu.

Haaveilua ja haaveilua. Ensimmäisenä pitäisi varmaan perustaa asuntosäästötili ja suunnitelma säästämistä varten. Ajatus näin opiskelijana on  liian haastava ja liian kaukainen, kun ei  vielä edes tiedä missä aikoo viettää  ja asua tulevan kesänä. Mutta ehkä sitten parin vuoden päästä.. Ehkäpä.

Uusi asunto ja uudet kujeet.

 Huh huh. Tammikuu viimein takana ja syksyn kurssien viimeinen  puristus  tehty.  Syksy oli niin kiireinen, että ei ehtinyt edes opiskelu elämästä nauttia. Pienenä stoppina kouluun  tuli uuden asunnon etsiminen. Koko syksyn asuin siis Savonlinnan opiskelija asuntolassa. Kyllä niissä nukkui ja söi, mutta ei siellä oikeen muuta voinutkaan tehdä. Se oli  niin laitosmainen. Niistä ei voinut tehdä kotia ja paikkaa jossa viihtyisi oikeesti. Joten uuden kämpän etsiminen alkoi.. Ilmoituksia laitoin tori.fi sivuille ja itä-Savon lehteen ja samalla etsin itse nettisivustojen avulla ja lehdistä ilmoituksia. Paria asuntoa kävin katsomassa ennen joulua, mutta mikään ei oikeen natsannut minulle. Jouluna sain kivan soiton. Vanhempi rouvashenkilö tarjosi vuokra-asuntoaan minulle. Puhelimessa kaikki kuulosti niin hyvältä, että välillä epäilytti. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mutta tammikuun alussa palatessani Savonlinnaan kävin katsomassa asuntoa.. Se oli ihana. Juuri minulle sopiva. Liiotellusti sanottuna; rakastuin. Sopimukset tehtiin jo samalla viikolla. Muutto oli vasta helmikuun alussa joten sain rauhassa pakkailla tavarani ja irtisanoutua vanhasta asunnosta ja muuta säätämistä. 

Koulu tehtävien ohella aloin suunnitella uuden asunon sisustusta ja huonekalujen sijaintija yksiössäni.  Pidän muutoista kauhiasti, vaikkakin ne vaativat kauheesti työtä ja muiden apua, mutta samalla se on uuden alku ja kaiken voi aloittaa puhtaalta pohjalta. Jokin siiinä viehättää. Mutta ehkä suurin ilo onkin siinä, että saa sisutaa asunnon ihan oman näköiseksi. Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun vanhaan asuntoon ei saanut edes tauluja laittaa seinälle.  Jos käsityöt eivät kiinnostaisi näin paljon kuin kiinostavat, olisin varmasti pyrkinyt sisutussuunnittelijaksi opiskelemaan. En tiedä siitä ollenkaan onko mulla hyvä maku tai tyyli, ja osaininko sisustaa muiden koteja, mutta kivaa se olisi ollut .. :D

Omassa sisustustyylissäni yhdistyy vahvasti uuden ja vanhan yhdistäminen, sekä voimakkaiden värien käyttäminen. Kuten vaatetuksessa on jo tullut esiin, musta ja valkoinen ovat todella kaunis parivaljakko mielestäni.. Siihen yhdistettynä pari tehosteväriä ni avot. Me like.

Mutta nyt on tavarat muutettu " kotiin" ja sisustaminen  ja hauskuus alkakoon.. Kun joskus  tulee valmista ni voin laittaa jopa parit kuvat tänne esille. :D

ps. Aloitin taas uuden neule kokeilun.. Löysin netistä ihanan rajakarjalisen neulemallin ja päätin kokeilla. Nyt on työ purettu jo kolmeem kertaan, mut ehkä nyt alkais sujua.. Katsotaan mitä tästäkin tulee.